Viime viikolla asiat olivat kivasti. Shoppailin, sisustin, vietin laatuaikaa lasten kanssa. Oli sovittava joitakin työasioita, suhtauduin niihin niin että olen nyt pois ja sitten on taas töiden aika. Tänään ahdistaa ihan valtavasti. Ensi viikolla pitäisi taas mennä töihin. Eiiii! Onks pakko jos ei taho? Kaikki keskeneräiset työt kummittelevat mielessä ja uusiakin pitäisi aloittaa... Latasin aamulla cd-soittimeen omistamani Apulannan tuotannon. Erityisesti kosketti Armon kohta: "Tämä tie meidät kaataa. Ei voi jatkaa. Ei voi olla näin. Sen on tultava loppuun." En tosiaan voi jatkaa tällä tapaa. En tällä hinnalla. ******************************** Minut ympäröin tyhjyydellä jotta voisin nähdä Jotta oppisin itse mitä tunnen Ja tietäisin sen ... Pahat enteet hiljaisuuden kaiken täyttää Niin tuskaisen läsnä joka hetki vaikka pään pois kääntää Vaikka sulkisi silmät kuva säilyy eikä mee minnekään ... Tämä tie meidät kaataa Ei voi jatkaa Ei voi olla näin Sen on tultava loppuun
(Apulanta: Armo)
Kommentit